Skip to content

Festivaalin tilausteoksen sävelsi pianisti Seppo Kantonen

Facebook
Twitter
WhatsApp

What’s happening? Miten menee, Seppo Kantonen?

Pandemian hellitettyä arki tuntuu hyvältä ja hiukan hämmentävältäkin; kun toiminta oli kaksi vuotta rajoitettua, on siitä toipumisessa yllätyksensä. Elän nyt tuotteliasta aikaa musiikintekijänä ja tämä on varmasti ollut yksi syy siihen, miksi selvisin hiljaisesta kaudesta melko hyvin. Onnekseni hyvä vire tuntuu jatkuvan ja luovan uskoa tulevaisuuteen. Olen myös aina ollut ahkera lukija ja se on, jos mahdollista, lisääntynyt viime aikoina vaikuttaen musiikkiini.

Olet säveltänyt Jazz Happeningin tilauksesta teoksen, jolle olet antanut nimen Bias. Miksi tämä monimerkityksellinen käsite, jolla viitataan yhteiskunnallisessa keskustelussa muun muassa asenteellisuuteen, ennakkoluuloisuuteen ja vastakkainasetteluun sekä vinoutumiin ja harhoihin. Vai oletko ajatellut nimellä jotain aivan muuta?

Nimi Bias viehätti minua juuri sen monimerkityksellisyyden vuoksi. Sana aiheuttaa myös voimakkaita mielleyhtymiä ja ehkä ensimmäisenä siitä tulee monille mieleen jokin negatiivinen yhteys. Mutta itse pidän tulkinnoista ”vino”, ”vinous”, ”systemaattinen virhe” – yksi kappaleista onkin The Prismatic Bezel, Taittava Viiste.

Hauska ajatusleikki on myös se, että jos joku haluaa tulkita bias-sanan merkitsevän ”puolueellisuutta” niin hän joutuu pohtimaan sitä, että minkä puolesta Kantonen haluaa olla ”puolueellinen” tai ”asenteellinen”. Bias oli myös antiikin Kreikassa vaikuttanut filosofi ja puhuja ja olen lukenut termiä joskus käytettäneen kuvaamaan sanansaattajaa. Tässä lienee jo valinnanvaraa tulkinnalle.

Kuinka tämä käsitteellinen lähtökohta vaikutti säveltämiseesi ja sovittamiseesi sekä myös Biasin esittävän yhtyeen instrumentaatioon. Vai oliko se mielelläsi jo ennen teoksen ideaa ja säveltämisen aloittamista?

Kokoonpanoksi muodostui jo aikaisessa vaiheessa jazzmusiikille tyypillinen kombo, jossa olisi jokin perinteestä poikkeava instrumentti mukana – tässä tapauksessa harmonikka. Puhaltimien osalta vaikutti myös Magnuksen, Fredrikin ja Samuelin oivallinen muusikkous ja sopivuus juuri tähän yhtyeeseen. Joonas oli luonteva valinta, sillä hän on ollut aina lempirumpaleitani. Tiedän myös, että kaikki valitsemani muusikot osaavat tulkita kirjoittamiani kehyksiä.

Olet sanonut, että noin tunnin mittainen Bias on ”vaan sarja kappaleita” sekä suhtautunut muutenkin varauksellisesti ajatukseen suurellisista ”jazz-teoksista”. Miksi? Onko tämä jossain ristiriidassa sen kanssa, miten ymmärrät jazzin ytimen?

Niin sanottujen suurien muotojen säveltäminen usealle improvisoijalle on vähintäänkin haastavaa. Syyksi tähän näen sen, että kysymyksessä esiintyneeseen ”jazzin ytimeen” kuuluu yhdessä improvisoidessa jatkuva reagointi ympäristöön ja sitä kautta alati muuttuvat tilanteet. Tämä ”muuttuja” on mielestäni jazzmusiikin ydintä, monessakin mielessä.

Suuria muotoja sävellettäessä tilanteet ohjataan jo ennalta täyttämään muodon vaatimukset ja tämä rajoittaa usein improvisoijien tuottamien ”muuttujien” orgaanista sarjaa. Toki on yhtyeitä ja muusikoita, jotka pystyvät luomaan improvisoinnillaan hienoja kokonaisuuksia, mutta silloin on kyse enemmän spontaanista yhteissävellyksestä kuin yhden ihmisen ennalta konstruoimasta muodosta.

Myönnän että suhtaudun nurjasti teoksiin, jotka käyttävät klassisesta musiikista peräisin olevia muotoa kuvaavia termejä. Tämä johtuu siitä, että mielestäni jazzmusiikilla on jo itsessään oma arvonsa, eikä sen täydy täyttää minkään muun musiikin ”vaatimuksia” tai ”nimikkeitä”. Olen kuitenkin kovin kiinnostunut improvisoidun ja predestinoidun materiaalin yhdistämisestä.

What’s going to happen? Miltä tulevaisuus näyttää?

Ensi keväänä minua odottaa mieluinen haaste: Max Savikankaan säveltämän kosketinsoitinkonserton kantaesitys toukokuussa 2023. Konsertossa pohditaan juuri esilletuomaani tematiikkaa: ennaltamäärätty ja improvisoitu. Soitan teoksesssa sekä pianoa että sähköisiä kosketinsoittimia.

Vaikka olen koko ikäni lukenut paljon, olen vasta viime vuosina havahtunut runouteen ja laulumusiikin tekemiseen. Sävelsin vuonna 2019 Lapin kamariorkesterille, jazztriolle ja laulajalle sarjan lauluja, jotka julkaistiin viime vuonna levyllä Selja. Tämä saanee jatkoa jossain muodossa. Olen säveltänyt lauluja myös Anni Elif Egecioglulle, levy tullee ulos vuoden 2023 aikana.

Pöytälaatikkoon on kasautunut kelpo määrä materiaalia eri yhteyksiin ja seuraavien vuosien tehtävä voisi olla sen perkaamista levytyksiin. Säveltämisen ja soittamisen lisäksi.

2022 Artisteja

Tilaa uutiskirje

Saat tiedon lipputilanteesta, majoitustarjouksista ja muista ajankohtaisista asioista suoraan sähköpostiisi. Lähetämme uutiskirjeen noin viisi kertaa vuodessa, ja voit perua sen milloin tahansa.