Skip to content
Alina-Bzhezhinska-HipHarp-Collective

Alina Bzhezhinska HipHarp Collective

feat. Tony Kofi

UA | GB

”Bzhezhinska forges ahead with a mission to re-imagine the harp in a jazz context and develop her own language in the process.”

– Jane Cornwell, Jazzwise

”Bzhezhinska forges ahead with a mission to re-imagine the harp in a jazz context and develop her own language in the process.”

Jazz Happeningin konserteissa on muisteltu kahtena edellisenä marraskuuna pianisti, harpisti ja säveltäjä Alice Coltranea, joka tuntuu olevan nykyään paljon ajankohtaisempi ja arvostetumpi kuin koskaan elinaikanaan. Tuoreimpana esimerkkinä nyt vain aikakauslehti DownBeatin perinteinen ”kunniagalleria” Jazz Hall of Fame, johon hänet äänestettiin juuri elokuussa – kuusitoista vuotta kuolemastaan, kymmenentenä naistaiteilijana sitten vuoden 1952.

Ja ehkä vielä joskus tulee aika, jolloin kaksikymmentä omaa levyä tehneestä Alice Coltranesta voidaan puhua kokonaan ilman hänen messiaanista aviomiestään? Ilman oletusta, että hän jatkoi musiikintekijänä suunnilleen siitä, mihin ”kokeellisimman” ja ”spirituaalisimman” kautensa huipulla menehtynyt John Coltrane joutui lopettamaan 1967, vain 40-vuotiaana.

Viime vuonna tästä Alice Coltranen vahvasta arvonnoususta antoi Tampereella viitteitä lyömäsoittaja Hamid Draken yhtye ja sitä edellisenä alttosaksofonisti Lakecia Benjaminin yhtye – molemmat Yhdysvalloista. Eikä tietysti kahta ilman kolmatta. Tosin nyt hänestä hakee ensimmäistä kertaa innoitusta ammattimainen harpisti, Länsi-Ukrainan Lvivissa syntynyt ja varttunut Alina Bzhezhinska.

Edellisiin verrattuna Bzhezhinska on kuitenkin enemmän omillaan, vaikka hänen ensimmäisellä levyllään Inspiration (2018) oli vielä kolme Alice Coltranen sävellystä – kahdeksasta. Toisella Reflections-levyllä (2022) niitä enää vain puoli – Fire, jonka Coltrane sekä sävelsi että levytti yhdessä saksofonisti Joe Hendersonin kanssa.

Mutta vielä enemmän paljastaa Bzhezhinskan kokoonpanon kaksi- ellei kolmimielinen nimi HipHarp Collective: musiikki on ensilevyä sähköisempää ja tuotetumpaa sekä hiphop-viitteineen ja räppeineen myös muodikkaampaa. Samalla HipHarpiin kietoutuu toinenkin oleellinen vaikuttaja, Coltranea kymmenellä vuodella edeltänyt yhdysvaltalainen Dorothy Ashby. Hän oli se ensimmäinen jazzharpisti, jonka toinen levy Hip Harp (1958) on nykyään alansa varhainen klassikko.

Hip Harp on myös se levy, joka sai Varsovan Chopin-musiikkiyliopistossa loppututkinnon suorittaneen Bzhezhinskan pohtimaan ammatillista suuntaansa ja ylipäätään identiteettiään harpistina. Voisikohan hän vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että 47-kielinen konserttiharppu olisi hip – kuten nyt vähän vaikuttaa.

KUVA © Tatiana Gorilovski

Kokoonpano

Alina Bzhezhinska – harppu
Tony Kofi – saksofoni
Mikele Montolli – basso
Matt Holmes – rummut
Joel Prime – lyömäsoittimet

LINKIT

KATSO

KUUNTELE