Selma Savolainen Horror Vacui

Laulaja, kosketinsoittaja ja säveltäjä Selma Savolaisen (s. 1993) ensimmäisen oman albumin kappaleet olivat hänen oman määrittelynsä mukaan ”kuin huutoja”, mutta eivät kuitenkaan tyhjyyteen. Yhtyenimellä Selma Juudit Alessandra levyn julkaissut Savolainen oli omistanut Rubicon Songsin (2019) yhdeksän laulua edesmenneelle isälleen, jazzpianisti ja säveltäjä Jarmo Savolaiselle. 

Ennakkotietojen mukaan ”luopuminen ja löytäminen” jäsentävät jossain määrin myös Savolaisen tuoreinta lauluteosta, jonka ytimessä on horror vacui – Aristoteleen alkujaan muotoilema fysikaalinen teoria, jonka mukaan luonnossa ei voi esiintyä tyhjiötä. Mutta kuinka tällaisen tyhjyyden kammon saisi kuulumaan, kääntymään musiikiksi? Olisiko horror vacuin soiva vastine kuvataiteesta tuttu pinnan pikkutarkka täyttäminen ja suoranainen tukahduttaminen, eräänlainen antiminimalismi? 

No, ei. Savolaisen säveltämä, sanoittama ja sovittama englanninkielisten laulujen sarja ei vaikuta ainakaan kertakuulemalla tyhjyyden pelon jäsentämältä – ei ahtaalta, ei täytetyltä ei väkisin tungetulta. On tilaa hengittää ja levähtää, kokea hetkittäin kauneutta ja rauhaa.

Rubicon Songsin laulut olivat aika kaukana modernistisesta ja melodisesta jazzista, jos Savolaisen itsensä määritteleminä ”kokeellisina indiehybrideinä” jazzia laisinkaan. Mutta näiden pääosin uusien laulujen tyylistä ei voi erehtyä: modernista jazzista on kyse ainakin niin kuin se nykyään ymmärretään. Sen voinee todeta ensi vuonna myös Selma Savolainen Horror Vacuin ensialbumilta.