David Murray Quartet

Tenorisaksofonisti ja bassoklarinetisti David Murray (s. 1955) oli jo keski-iän kynnyksellä väsymätön työnsankari, jonka tuotteliaisuus sai haukkomaan henkeä. Nyt, kolmekymmentä vuotta myöhemmin, se saattaa salvata hengityksen. Pitkään Euroopassa asunut Murray on tehnyt vuodesta 1976 toistasataa omaa levyä ja ollut mukana ehkä kolmellasadalla muulla.

Ehkä, ehkä on todellakin niin, että ”laatu nousee määrästä, sillä tekemistä oppii vain tekemällä” – kuten nelikymppinen Murray korosti Helsingin Sanomien haastattelussa marraskuussa 1994 neljännen Tampere Jazz Happeningin konsertin alla. 

Tänä vuonna hän esiintyy Jazz Happeningissa kuudetta kertaa omalla yhtyeellä, joka on instrumentaatioltaan jälleen erilainen edellisiin verrattuna. Ei siis trio, kvintetti tai oktetti, eikä sen paremmin sähköinen funk-kvartetti tai runoilija-muusikolla täydennetty kvartetti. Ei, myöhään perjantai-iltana Murrayn yhtyeenä on Jazz Happeningissa ensi kertaa se jazzissa kaikkein tavallisin: tenorisaksofonistin, pianistin, kontrabasistin ja rumpalin akustinen kvartetti. 

Kaukana ovatkin ajat, jolloin hänen nimeään varjosti avantgardistin maine, ellei kyse ollut alkujaan väärinkäsityksestä. Murray on toki mukauttanut tyylinsä free-vaikutteita, mutta juuret ovat bluesissa ja gospelissa sekä varhaisissa mestareissa. Viisitoistavuotiaana syvän vaikutuksen tehnyt Coleman Hawkins Encounters Ben Webster (1957) on levy, johon hän palaa edelleen uudelleen ja uudelleen – toki uteliaisuutensa säilyttäen.

”Tavoittelen aina mahdottomia; teen sitä, mitä en osaa, voi tai saa tehdä”, sanoi Murray marraskuussa 1994, jolloin hän soitti yleensä vain itseään vanhempien kanssa, oli yleensä aina yhteensä juniori. 

Nyt, 69-vuotiaana, tilanne on toinen. Murray on sekä mentori että seniori – ja Tampereelle tulevassa tuoreessa kvartetissaan selvemmin kuin koskaan aikaisemmin, muita vähintään kolmekymmentä vuotta vanhempi. Osat ovat siis vaihtuneet ajoista, jolloin häntä kirittivät ensimmäisellä Suomen keikalla – Tampereella jo huhtikuussa 1982 – paljon kokeneemmat kontrabasisti Johnny Dyani ja rumpali Steve McCall.